Vaaliuurnille

Tänään on sitten se päivä, jolloin jokaisen kunnon kansalaisen on suunnistettava vaaliuurnille.
Itse ajattelin käydä äänestämässä iltapäiväkävelyllä samalla reissulla, kun piipahdan tekemässä ruokaostoksia Stokkalla. Meillähän Ullanlinnan äänestyspaikka muuttui tänä vuonna tuosta kulman takaa Tehtaankadun koululta vähän pitemmän kävelymatkan päähän Norssiin.
Ennakkoon olen äänestänyt muistaakseni vain kerran - silloinkin vain, kun satuin olemaan äänestyspäivänä Ranskassa. Ne oli ne vaalit, joista tuli Ranskaan asti kesken päivällisen tekstiviestiä Tony Halmeen äänivyörystä.
En ole jättänyt äänestämistä vaalipäivään siksi, etten tietäisi, ketä äänestää, vaan siksi, että haluan haistella tunnelmia ja katsoa, miten vilkasta on.  (Unettavinta taisi olla joku kesä sitten Euroopan Parlamentin vaaleissa, jolloin vaaliuurnilla kävi väkeä todella verkkaan.)
Huvikseni kokeilin kuitenkin Hesarin vaalikoneesta, kuka ehdokas minulle sopisi.  Neljänä ensimmäisenä tarjottiin Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaita, joista nuorin oli 18-vuotias, ja viidentenä henkilöä, jota aion todellisuudessa äänestää.
Kun en ole koskaan halunnut kuulua nukkuvien puolueeseen, marssin kerran hamassa muinaisuudessa kahden bassettini kanssa vaaliuurnille ja piirsin äänestyslippuun Aku Ankan nimen. Kysymyksessä olivat presidentinvaalit, joissa ei ollut valinnanvaraa, joten ajattelin protestoida.
En tiedä, miten ympäri maata suhtaudutaan koirien tuomiseen äänestyspaikoille. Monet vaalit kävin äänestämässä ulkoiluttaessani sunnuntaiaamuna koiriani, kunnes sitten pari vaalia sitten minulta yritettiin estää sisäänpääsy – äänestyspaikka kun oli voimistelusali ja joku innokas vaalivirkailija oli keksinyt, että koululaiset voivat saada allergiaoireita. Sitä ei ollut miettinyt, miten paljon eläinten karvoja, hilsettä ja muita allergian aiheuttajia äänestäjät vaatteissaan tuovat. Tästä on tehty oikein tutkimus, ja siksi Helsingin kaupunki kelpuuttaa koirat kaupungin busseihin ja ratikoihin, ja vielä ilmaiseksi.
Protestoinnin jälkeen sain täyttää kansalaisvelvollisuuteni, koirat mukanani.
Nyt sunnuntai-iltana sitten seurataan vaalitulosta. Luojan kiitos lätkäfinaali on katkolla HIFK:lle vasta maanantai-iltana eikä sunnuntaina, koska silloin olisi ollut sukkuloimista televisiokanavien välillä. Eikä koskaan tiedä, vaikka innostuisin lähtemään vaalivalvojaisiin Pankkisalille tuohon vähän matkan päähän Unioninkadulle.
Päivän aikana ajattelin vielä osallistua Hesarin Unto Hämäläisen Perässähiihtäjän blogin vaaliveikkaukseen.