Kevätsiivousta

Kesäsää loppui parahiksi, joten kuluneella viikolla voi suunnata energiaansa muihin asioihin – niihin, joita on lykännyt ja lykännyt…
Keskiviikkoiltana matkalla Kääpiökoirayhdistyksen hallituksen kokoukseen raijasimme Yt Kivisaaren kanssa hänen autoonsa kymmeniä kiloja yhdistyksen historiaa. Tai oikeammin sanottuna, Yt raijasi mappeja ja minä valvoin sivusta. Yksi iso kaappi tyhjeni kuin tyhjää vain.
Vanhat mapit ovat matkalla yhdistyksen vuokraamaan varastoon, jonne viedään muutkin yhdistyksen arkistot pois nykyisten ja entisten hallituksen jäsenten nurkista. Arvokkaimmat asiakirjat ja tilikirjat sen sijaan on säilötty Nordean Senaatintorin tallelokeroon.
Siivousoperaatio jatkui torstaina, kun Kennelliiton vt. viestintäpäällikkö Kaija Unhola kävi hakemassa toistakymmentä painavaa kassillista koirakirjoja ja vuosikirjoja Kennelliiton kirjastoon.
Kirjahyllyni on nimittäin pursunut yli äyräidensä jo pitemmän aikaa ja jostain piti karsia, kun hyllyjen valmistaja on lopettanut tuon hyllykön valmistuksen, eikä lisähyllyjä ollut saatavana.
Kulmakunnan divari ei ollut kiinnostunut koirakirjoista (etenkään vieraskielisistä), eikä niitä raskinut heittää paperikeräykseenkään. Ajattelin, että niistä voi olla iloa kirjastossa jollekin koiraharrastajalle.
Siinä kirjoja pakatessa selasin joitakin läpi lukuelämyksiä verestääkseni. Mukana oli vanhoja villakoirakirjoja Englannista, ja täytyy sanoa, että kylläpä ovat villakoirien leijonaleikkaukset muuttuneet vuosien varrella!
Samalla harmittelin, ettei koskaan saisi lainata kirjojaan puolitutuille, sillä niitä ei saa koskaan takaisin. Omille teilleen ovat jääneet monet bassetkirjat, ja jonkun onnekkaan hyllyssä on myös Frank Sabellan koirien esittämisopas.
Itse kirjahyllyyn ei tullut suurtakaan koloa, joten sama ongelma jatkuu varsinkin, kun innostuin laittamaan sisään uusien kirjojen tilauksen.
Kun vielä perjantaina sain raahattua pyykit pesulaan, olin jo kovin tyytyväinen viikon huushollihommiin. Onneksi tuli vielä sade, ettei ikkunoitakaan kannata pestä ainakaan tulevalla viikolla.
Siitä ja muusta siivouksesta ajattelin välttyä käyttämällä Finnairin bonuspisteitä siivousfirman alennuskorttiin. Nyt voi sitten hyvällä omalla tunnolla seurata golfin USA:n avoimia, joissa Irlannin nuori Rory McIlroy on ollut liekeissä ennen viimeistä pelipäivää. Toivottavasti ensi yönä tulee ensimmäinen major-voitto.

***
Myös televisiotarjonnan olen saanut järjestykseen – viimeinkin.
Jouduin nimittäin muutama viikko sitten uutispimentoon, kun kaapelikanavilta katosi BBC:n uutiskanava. YLE ja kotimaiset yhtiöt kyllä lähettävät uutisia, mutta varsinkin ulkomaanuutisten tarjonta on puutteellista, joten ilman BBC:tä ei ole tullut toimeen, eikä CNN ole samaa tasoa.
Tämän asian selvittäminen olikin sitten monimutkaisempi juttu. Sanoma Oy on myynyt paikallisen kaapelikanavan DNA:lle, joka tuntuu tekevän monopoliasemansa ansiosta mitä haluaa.
Myös asiakaspalvelu tökkii. Ensimmäisen puhelun aikana taisin jonottaa puoli tuntia ja toisen 46 minuuttia, kunnes minulle vastattiin ja kerrottiin, että BBC oli siirtynyt maksullisten palvelujen joukkoon ja myös kanavapaketteja oli uusittu. Asiakkaille ei katsottu aiheelliseksi asiasta kertoa.
Menneellä viikolla jouduin järjestelemään Wimbledonin näkyvyyttä. Ensin kerrottiin, että joudun ostamaan koko Canal+ -paketin seitsemäksi kuukaudeksi, enkä voinut ostaa yhtiön urheilukanavaa erikseen.
Unohtakaa koko juttu, totesin. Taisin kuitenkin motkottaa niin paljon, että kaveri soitti kohta takaisin ja kertoi, että saankin tuon palvelun yhdeksi kuukaudeksi, joskin hieman normaalia kuukausimaksua kalliimmalla. Kiinni veti, sanoin, kun tulee huomattavasti halvemmaksi kuin seitsemän kuukauden satsi kanavia, joita ei ehdi katsoa.
Joten nyt on sitten tämäkin asia järjestyksessä ja meikäläistä on turha tavoitella puhelimitse iltapäivän ja illan tunteina seuraavan kahden viikon aikana. Eikä haittaa vaikka Lontoossa sataisi, kun Wimbledonin keskuskenttä on nykyisin katettu.