Myönteistä julkisuutta?

Yksi ja toinen on kysellyt, mitä Kennelliitto aikoo tehdä vastauksena Korkeasaaren eläintarhan eläkkeellä olevan eläinlääkärin viimeaikaisiin lausuntoihin, joiden mukaan rotukoiria uhkaa tuho ja lemmikkien pitäminen pitäisi kieltää.
Olen sanonut, ettei mitään - sillä meillä ei ole mitään syytä antaa lisäjulkisuutta eläkeläisprofessoreiden ja -dosenttien yliampuville mielipiteille, jotka valitettavasti saavat median taholta kritiikitöntä julkisuutta.
Sen sijaan voimme tehdä paljonkin rotukoirien maineen kohottamiseksi, eikä se tapahdu ns. jalostuksen asiantuntijoidemme valtakunnallisissa tiedotusvälineissä esittämillä raflaavilla ja omaa profiiliaan korostavilla lausunnoilla rotukoirien sairauksista.
Kasvattajat ja koiraharrastajat ovat jo vuosikymmenien ajan tutkineet koiriaan perinnöllisten sairauksien varalta ja koirien jalostuskäyttöä on rajoitettu erilaisilla määräyksillä siinä määrin, että jos samoja kriteereitä käytettäisiin ihmisiin, meistä joka toinen olisi jalostuskiellossa.
Viime vuosina me olemme myös pyörittäneet kyllästymiseen asti papereita Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan ja rotujärjestöjen välillä, kun on laadittu Jalostuksen Tavoiteohjelmia. Niitä kyhättäessä tuntuu joskus siltä kuin perusterve koira olisi pahaksi, eikä ohjelma kelpaa, ellei siihen ole kirjattu jokainen mahdollinen jossain päin maailman kolkkaa esiintynyt sairaus, oli se sitten rodulla tavallinen tai ei.
Kun on tehty paljon, miksi sitten julkisuus kohtelee rotukoiria niin kalseasti, että suuri yleisö kuvittelee kaikkien rotukoirien olevan sairaita?
Onko niin, että me olemme keskittyneet niin paljon papereiden pyörittämiseen ja päiväkohtaiseen byrokratiaan, että olemme unohtaneet suuremmat visiot ja teot, joilla myös myönteistä julkisuutta hankitaan? Milloin meillä ehditään kerätä yhteenvetoja kaikkien näiden terveysohjelmien vaikutuksista?
Olen seurannut kateellisena, mitä muut tekevät. Hyvä esimerkki on Iso-Britannia, jonka koirat meidän johtava jalostusasiantuntijamme mollasi perin pohjin pari-kolme vuotta sitten maan suurimman sanomalehden sivuilla.
Sain äskettäin Englannin kennelklubin terveystyöryhmän vuosikertomuksen viime vuodelta. Siellä kerrotaan vuoden aikana käynnissä olleista ja toteutuneista projekteista - siitä, mitä uusia DNA-testejä on kehitetty, miten paljon kennelklubin tutkimusrahaston rahaa on satsattu niin oman genetiikan tutkimuskeskuksen tutkimuksiin kuin apurahoina yliopistoille, millaisia palveluita on otettu käyttöön kasvattajien jalostusvalintojen helpottamiseksi, miten rotumääritelmiä on korjailtu epäterveiden ja liioiteltujen rotuominaisuuksien karsimiseksi jne.
Näistä asioista osataan myös kertoa ulospäin, mikä meiltä tuntuu unohtuvan. Viimeisimpänä on ammattimaisesti toteutettu, puolen tunnin mittainen video, jossa kerrotaan, mitä kennelklubi on tehnyt rotukoirien terveyden eteen. Siinä olisi meilläkin oppimista! Käykääpä katsomassa:
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=rrWjVFKuAg8