Viime viikolla tuli tieto, että Kennelliiton ja Kääpiökoirayhdistyksen kunniajäsen Viki Hakiainen on kuollut 83-vuotiaana.
Viki teki pitkän, monikymmenvuotisen päivätyön niin Kennelliiton kuin eri rotujärjestöjen ja kennelpiirienkin näyttelytoiminnan kehittämisessä. Tuskin moni Messukeskuksen kehien laidalla istuva edes tietää, että nekin penkit Viki hankki aikanaan pilkkahintaan Kennelliitolle Suomen Messuilta.
Maaseudun näyttelyissä hän hoiteli alkuvuosina suvereenisti niin kehäjärjestelyt, ryhmäkilpailut kuin tuomareiden majoitukset ja ruokailutkin, kun järjestäjät eivät aina ymmärtäneet, että tuomareillakin piti olla yösija ja ruokaakin piti saada.
Messukeskuksen ajoilta meidän harrastuksessamme pyörii aikamoinen joukko ”Vikin miehiä”, jotka olivat aikanaan opiskelemassa häneltä näyttelyn järjestämisoppeja. Ja hyvässä koulussa olivatkin.
Itse tutustuin Vikiin joskus 1980-luvun taitteessa, jolloin istuimme silloisen Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen hallituksessa ja kävimme myös järjestämässä Dragsvikin näyttelyitä. Avulias Viki oli ja Handelsgilletissä pidettyjen hallitusten kokousten jälkeen hänellä oli tapana ajaa aikamoinen rundi, kun hän kuskasi Hasse Lehtisen, Kari Järvisen ja minut kotiin.
Vikin suhdeverkko oli myös aikamoinen, eikä hän epäröinyt ottaa yhteyttä korkeisiin tahoihin silloin kun tarvittiin.
Heti sotien jälkeen hän marssi sisäministeri Yrjö Leinon puheille ja sai estettyä inkerinsuomalaisen perheensä palauttamisen Neuvostoliittoon. Messukeskuksen sopimukset hän neuvotteli Suomen Messujen toimitusjohtajan kanssa.
Itse sain Vikiltä aikamoiset haukut muutama vuosi sitten, kun olin mennyt omin päin ostamaan uuden television, jonka toimituksessa oli sitten häikkää. Viki kun tunsi suuren elektroniikkaketjun johtajan ja olisi voinut hankkia kunnon rabatinkin!
Venäjäntoy-rotu oli parinkymmenen vuoden ajan Vikin suuri intohimo. Kun rotu piti saada FCI:n hyväksymäksi, Viki soitteli FCI:n rotumääritelmätoimikunnan ranskalaiselle puheenjohtajalle. Ranskaa hän ei puhunut, mutta yhteiseksi kieleksi löytyi venäjä.
Venäjäntoy taitaa olla muuten ainoa rotu, jonka suomenkielinen nimi on ratkaistu Kennelliiton valtuustossa saakka. Kennelliitto oli kääntänyt russkij toy –nimen venäjänkääpiökoiraksi, mikä ei Vikin mielestä ollut oikein, kun ”toy” ei ole mikään kääpiökoira vaan lelu.
Monta puhelua asiasta soitettiin, ja Kääpiökoirayhdistys katsoi velvollisuudekseen tehdä asiasta valtuustoaloitteen. Viki oli puhuttanut valtuuston jäseniä, ja niinpä olin valtuustossa yhteisessä rintamassa Suomen Pystykorvajärjestön Antti Aarnion ja silloisen kansanedustajan Seppo Lahtelan kanssa aloitetta kannattamassa. Kun vielä Leena Parviainen piti esitelmän venäjänkielisestä termistöstä, aloitehan meni läpi.
Mikä osoittaa, mitä sinnikkyydellä ja peräänantamattomuudella saadaan aikaan. Siksi Vikillä oli paljon ystäviä, kuten tämä Vikin 80-vuotispäiviltä otettu kuva osoittaa.
tiistai 17. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti