Kultakuumetta

Liikenne Kaivarin kulmille oli sekaisin jo tiistain alkuillasta, ja ratikat ajoivat poikkeusreittejä, kun arviolta 100000 lätkäfania juhli Kauppatorilla Suomen lätkäjoukkuetta. Meteli oli sen mukainen ja kuului tänne asti.
Möykkä alkoi jo sunnuntai-iltana tuloksen selvittyä. Tällaisten kansanjuhlien aikana on parasta pysyä poissa jaloista. Nyt joku oli pudonnut Kappelin katolta. Jotkut toiset uivat Havis Amandan suihkulähteessä, vaikka ilma oli kylmä ja myöhemmin sataa tihuttelikin – mutta ilmeisesti lämmikettä oli nautittu ihan riittävästi.
Katsoin koko loppuottelun alusta loppuun (kuten katson NHL:n playoff-otteluita silloin kun Nelonen Pro 1 niitä suvaitsee näyttää), lätkäfani kun olen, mutta mietin, mennäänkö liian pitkälle.
Uutisissa lätkäkulta oli ykkösuutinen samaan aikaan, kun Brysselissä neuvoteltiin Portugalin apupaketista, New Yorkissa Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja ja Ranskan ensi vuoden presidentinvaalien ykkösehdokkaaksi mainittu Dominique Strauss-Kahn määrättiin pidettäväksi vangittuna seksuaalirikosepäilyn vuoksi ja meillä Suomessa mietitään hallituskuvioita.
Aprikoin myös mielessäni, onko presidentti Halonen pyrkimässä johonkin vaaleilla valittavaan virkaan presidenttikautensa päättyessä, kun hän ilmaantui Kauppatorille ojentamaan matkalla maistelleille leijonille avainlippua kuin vaalikampanjassa ikään.
Eipä silti, asiat olivat näin suomalaisittain oikeassa tärkeysjärjestyksessä myös toukokuussa 1995, kun Suomi voitti edellisen kultamitalin. Länsi-Euroopassa muistettiin samana päivänä toisen maailmansodan päättymistä Euroopassa ja natsi-Saksan kukistumista 50 vuotta aikaisemmin monilla juhlavilla Ranskassa ja Britanniassa pidetyillä seremonioilla.
Meillä sitä ei edes huomattu, kun kansa ajeli ympyrää torvet soiden ja Suomen lippuja heilutellen – olihan voitettu Ruotsi lätkässä!