Syntymäpäiviä ja jääkiekkoa

Olipa mukava ilta, tuumin perjantaina kotiuduttuani Helsingin Vinttikoirakeskuksesta, missä Henrik Hannelius vietti 70-vuotissyntymäpäiviään ystävien ja musiikin parissa.
Paikalla oli paljon villakoiraväkeä (tietenkin), Henrikin ystäviä ja porvoolaisia naapureita.
Oli mukava nähdä monia sellaisia koiratuttavia, joita ei ole nähnyt vähään aikaan, kuten Aarno Martens ja Saimi ja Ahti Nieminen, jotka viimemainitut ovat edelleenkin aktiivisia snautsereiden parissa, vaikka Mihan –kennel on juhlinut jo jokin aika sitten 40-vuotispäiviään. Naapuri Kari Järvinen oli myös paikalla, ja niin oli Kennelliiton hallituksen jäsen Risto Ojanperä vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Ristollahan on myös villakoira schipperkejen lisäksi.
Muutama sana Henrikistä. Hänet olen tavannut jo vuosien ajan Kennelliiton valtuustossa, jossa hän on istunut Villakoirakerhon mandaatilla, sekä Kaivopuistossa, missä hän on ollut sekä tuomarina että näytteilleasettajana.
Henrik on myös oiva esimerkki kasvattajatuomarista, joka ei ole haalinut useiden rotujen arvosteluoikeuksia vaan on keskittynyt omaan rotuunsa. Silti hänellä on ollut tuomaritehtäviä ympäri maailmaa, ja esimerkiksi viime syksynä hän arvosteli rotuaan ensin Messukeskuksen Voittaja-näyttelyissä ja viikkoa myöhemmin Tukholman näyttelyssä. Ei ihme, että monen kiireellä eteenpäin rynnivän tuomarin käy kateeksi!

***
Juhlista jouduin lähtemään ennen niiden päättymistä, koska halusin ehdottomasti nähdä Suomen ja Venäjän välisen lätkän MM-välieräottelun. Ja mikä ottelu se oli, ja mikä maali Mikael Granlundilta. Tuolla rapakon takana maalia kommentoitiin NHL:n internetsivuilla jo kaikkien aikojen komeimmaksi MM-kisojen maaliksi.
Oli hienoa, että suomalaisten itsetunto riitti ottelun voittamiseen. Ja hienoa, miten sopivasti ärsytettiin Venäjän suuria tähtiä, joilta päreet paloivat niin että sekä Aleksanteri Suuri Ovetškin että Ilja Kovaltsuk joutuivat jäähdyttelemään jäähyaitioon. Toivottavasti itsetunto kestää myös sunnuntain finaalissa.

***
Lauantai-iltana olisi ollut toiset syntymäpäiväjuhlat, kun Kaivarin näyttelyn ryhmäkilpailujen seremoniamestari Leena Sarvi täytti pyöreitä vuosia. Orastavan kevätflunssan takia päätin pysytellä kotisalla, etten levittäisi pöpöjä muihin vieraisiin, mutta Kaivarin kukat sain toimitettua perille. Onnea Leena! Hyvää vuosikertaa, kuten kerran totesit.