Syksyn merkit

Syksyn tietää tulleen, kun syysmyrsky paukuttaa kattoja ja katkoo puiden oksia – ja kun kalenteri alkaa täyttyä kokouksista ja palavereista.
***
Keskiviikkoilta kului Kasarmitorin laidalla Kääpiökoirayhdistyksen hallituksen ensimmäisessä kokouksessa kesätauon jälkeen.
Esillä olleet asiat kirvoittivat keskustelua niin, että kotiin ehdin vasta vähän ennen kymmentä, vaikka kävelymatkaan ei mene kuin kymmenisen minuuttia.
Kokouksessa otettiin kantaa Kennelliiton jalostusstrategiaesityksen uusimpaan versioon. Maltillisempaan suuntaan se olikin muuttunut sen jälkeen, kun sitä työstämään nimettiin laaja-alainen työryhmä viime vuoden kevään äläkän jälkeen. Kääpiökoiraharrastajien edustajana työryhmässä on ollut Leena Parviainen.
Silti esityksessä on edelleenkin korjattavaa, eikä se välttämättä avaudu sille kuuluisalle Pihtiputaan mummolle (jota käskettiin pitää mielessä ennen vanhaan journalismin oppitunneilla, jotta sanoma menisi perille ja tulisi ymmärretyksi).
Esitys tuli lausunnolle kuten niin usein on tapana kesken lomakauden, ja lausunnonantoaika päättyy jo 30.9. SKKY päättikin esittää Kennelliitolle, että lausunnonantoaikaa pidennetään vuoden loppuun, jotta siihen ehditään saada jäsenyhdistysten kannanotot ja yhdistykset puolestaan voivat keskustella siitä jäsenkasvattajiensa kanssa syyskokouksissaan.
Strategiaesitys ja SKKY:n siihen tekemät alustavat korjaukset ja huomautukset julkaistaan lähipäivinä rotujärjestön internetin uutissivuilla.
***
Torstai-iltapäivällä suuntasin Espoon takametsiin Bodomin kartanoon, jossa pidettiin Kennelliiton hallituksen iltakoulu. Sen tarkoituksena oli muokata hallituksen marraskuun lopulla pidettävään valtuustoon esitettävää ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota.
Sen verran pitkään siellä meni, että alkoi tulla nälkä ja vilu, kun nuo vanhat, pääasiassa kesäkäytössä olevat puutalot ovat näin syksyisin kosteita ja kolkkoja.
Pimeää ja sateista oli – aivan kuin samaan aikaan viime vuonna - kun odottelin kyytiä kotiin, minne ehdin vasta vähän ennen puoltayötä. Samalla mietin, että samat hommat voisi hoitaa vaikkapa toimiston kokoushuoneessa näiden eksoottisten kokouspaikkojen sijasta. Myös papereiden huolellinen etukäteisvalmistelu saattaisi lyhentää itse kokoukseen kuluvaa aikaa – ettei tarvitse miettiä, onko PKU Pohjoismaiden kennelunioni vai Pohjoismainen kennelunioni. (Virallisesti se on viimemainittu.)
***
Muutama viikko sitten kyselin Englannin kennelklubin hallituksen jäseneltä, miten usein he kokoontuvat ja miten pitkään heidän kokouksensa kestävät, meillä kun on tavanomaista, että hallituksen kokous saattaa kestää 8-10 tuntia. Paperiakin kertyy paljon: esimerkiksi elokuun kokoukseen oli luettavana parin kilon nippu.
Kennelklubin hallitus kuulemma kokoontuu kerran kuudessa viikossa, ja kokoukset kestävät 4-4,5 tuntia eli puolet meidän kokoustamisajastamme. Selitys nopsiin kokouksiin oli, että paljon työtä tehdään toimikunnissa, ja hallitukselle tulevat asiat on valmisteltu sen verran huolella, että niiden käsittely sujuu joustavasti ja jämäkästi.
Myös hallituksen (samoin kuin toimikuntien) jäsenten oletetaan tekevän kotiläksynsä eli lukevan kaikki asiakirjat ennen kokousta, jolloin vältytään aikaa vievältä asioiden suulliselta esittelyltä.
Kun on nähnyt Englannin kennelklubilta tulevia kokouspapereita vaikkapa hienosti painettuine nelivärisine toimintakertomuksineen ja muine raportteineen, joutuu toteamaan, että meillä sellaisesta voi vain uneksia.