SKKY:n hallitus ennen kesätaukoa

Suomen Kääpiökoirayhdistyksen hallitus kokoontui tänä iltana. Esityslistalla oli paljon asioita, kun yritimme saada kaikki tärkeimmät asiat hoidettua ennen kesätaukoa, ettei tarvitsisi kokoustaa keskikesällä.
Kun ajat ovat muuttuneet sitten edeltäjämme Liitto-osaston päivien, kokouspaikkakin on vaihtunut Kämpin kabinetista Kasarmitorin varrelle Pääesikunnan ja entisen Yleisradion toimitalon kulmille hieman vaatimattomampaan ravintolaan, josta aika ajoin taidettiin pyörittää YLE:n radion uutistoimitusta, sieltä kun oli pitkä matka Marskin Pressiklubille tai Hesarin suosimaan Richard's Pubiin.
Omalta kannaltani hyvä puoli kokouspaikassa on, että sinne on kotoa vain vajaan 10 minuutin kävelymatka. Mikäs oli kävellessä, kun päivän puuskittainen tuulikin oli laantunut.
Jäsenasioita käsiteltiin: uusia hyväksyttiin ja maksamattomia katsottiin eronneiksi samalla, kun pohdittiin uuden jäsenohjelman hankkimista. Kennelnimianomuksiakin oli kaikkiaan 13 kappaletta, kun monet näyttävät anovan kennelnimeä saadakseen alennuksen koirien rekisteröintimaksuista.
Tieto Kennelliiton hallituksen perustamasta uudesta jalostusstrategian jatkosuunnittelua pohtivasta työryhmästä oli meillekin kiirinyt, vaikka virallinen kutsu ei ole vielä tullutkaan.
SKKY:n edustajaksi työryhmään nimettiin Leena Parviainen. Lisäksi päätettiin tukea Tuire Okkolan valintaa SKKY:n terrieriryhmän rotujen osalta tämän ryhmän edustajaksi työryhmässä.
Toisena tärkeänä asiana oli Suomen Seurakoirayhdistyksen aloite yhteisestä kirjelmästä Kennelliiton hallitukselle, jolla vastustetaan vakiintuneiden kansainvälisten koirarotujen nimien vääntämistä keinotekoisesti suomeksi.
SKKY:n hallitus oli ehdottomasti sitä mieltä, että vakiintuneita rotunimiä ei saa muuttaa ylhäältä sanelemalla ilman rodun harrastajien suostumusta.
Nimenmuutos aiheuttaa rotuyhdistyksille paljon ongelmia ja myös kustannuksia, kun usein yhdistyksen nimi, säännöt ja logot joudutaan muuttamaan. Ei minkään brändin rakentaminen ole yksinkertaista, sillä usein näiden rotujen omaa identiteettiä on rakennettu jo vuosikymmeniä.
Pitempään mukana olleet muistavat, miten monilla koiraroduilla otettiin käyttöön kansainväliset rotunimet 1980-luvulla. Tuolloin edesmennyt Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistys oli nimennyt nykyisen naapurini ja minut käymään läpi rotujemme nimet. Niin sitten teimme esityksen, jonka perusteella laivakoirasta tuli schipperke, japaninspanielista japanese chin, perhoskoirasta papillon jne.
Samoihin aikoihin hyväksyttiin myös skotlanninpaimenkoiran eli kansankielellä lassien nimen muuttaminen collieksi, kiinanpystykorvasta tuli chow chow ja hollanninpystykorvasta keeshond.
Kentällä vastustus nykyistä suomettumisaaltoa vastaan on sen verran kova, että eiköhän asia tulle esille myös syksyllä Kennelliiton valtuuston kokouksessa. Käsiteltiinhän siellä aikanaan venäjäntoyn nimikin, josta oli yritetty vääntää venäjänkääpiökoiraa.
Luulisi kuitenkin, että tärkeämpiäkin asioita olisi hoidettavana. Miksi muuttaa vain muuttamisen vuoksi – ellei tarkoituksena ole osoittaa tavisharrastajille kaapin paikkaa, mikä ei kyllä toimi tänä päivänä?
Tällä välin voi virittäytyä kesälomatunnelmiin - kuten Kennelliiton talouspäällikkö Stig Johansson , johon törmäsin illansuussa täällä Kaivarin kulmilla. Hän oli reippaana kahden viikon Kreikan loman jälkeen ja kertoi,että vielä kaksi viikkoa lomaa oli jäljellä. On varmasti lomansa ansainnut.