perjantai 27. huhtikuuta 2012

Elämäkertoja baletittitanssijasta kuninkaallisiin

Hups miten pitkä aika ehti hujahtaa edellisestä blogimerkinnästä – kun on ollut kirjoitus- ja muita töitä, ja välillä on pitänyt katsoa NHL:n pudotuspelejä ja ahmia kirjoja. Viime viikkojen lukuelämyksiin on kuulunut kuubalaisen balettitanssijan Carlos Acostan omaelämäkerta No Way Home: A Dancer’s Journey from the Streets of Havana to the Stages of the World. Kirjan olin laittanut lukulistalleni nähtyäni BBC:n Hardtalk-ohjelmassa Lontoossa nauhoitetun Acostan haastattelun.
Nyt se on vielä ajankohtainen, kun Kuuban kansallisbaletti on juhlinut 50-vuotistaivaltaan. Kuuba on edelleenkin kommunistivaltio, mutta muiden edesmenneiden kommunistimaiden tapaan sekin on satsannut vuosien varrella kulttuurivientiin, erityisesti balettiin. Siinä missä tavallinen kuubalainen ei ole voinut uneksiakaan sukulaisvierailuista ulkomaille, balettitähdet ovat saaneet helposti matkustuslupia ja vierailut kotimaahan ovat nekin onnistuneet vuosien ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.
Acostan tarina on ”rags to riches”- tarina Havanan köyhässä kaupunginosassa asuneesta koulusta pinnanneesta pojankolttosesta ja hedelmävarkaasta ensin kansallisbalettiin ja sitten balettikilpailujen voittoon, English National-balettiin 18-vuoden ikäisenä ummikkona, Houstonin balettiin USA:ssa ja lopulta takaisin Lontooseen kuninkaalliseen balettiin. Kuorma-autokuski isä laittoi pojan balettikouluun saadakseen hänet kuriin ja järjestykseen, vaikka itse oli nähnyt balettia ainoastaan kerran mustavalkoisesta, rakeisesta televisiosta.
Jos Acostan elämäntarina on kertomus suuresta lahjakkuudesta ja peräänantamattomuudesta, samanlainen on USA:n entisen ulkoministerin Condoleezza Rice’n vanhempiaan ja omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan käsittelevä elämäkerta Extraordinary, ordinary people.
Se kertoo hyvin kuvaannollisesti, miten amerikkalainen musta keskiluokka pyrkii elämässä eteenpäin koulutuksella. Äiti oli opettaja ja isä ensin pappi ja sitten opettaja ja yliopiston virkamies. Ainoa tytär pantiin parhaisiin kouluihin rotuerottelun Birminghamissa Alabamassa ja sitten Denverissä ja lopulta Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Tytärtä kuskattiin jos jonkinlaisiin harrastuksiin ja hänelle hankittiin piano-opiskelua varten flyygeli. Kun hän totesi, ettei hänestä tule koskaan huippupianistia, hän keskittyi Neuvostoliiton tutkimukseen – sillä seurauksella, että päätyi Valkoiseen taloon ja sittemmin ulkoministeriksi.
Toisella amerikkalaisella naisella, Wallis Simpsonilla, oli toisenlainen päämäärä: hän etsi määrätietoisesti rikasta aviomiestä ja kahden avioliiton jälkeen löysi etsimänsä, eli Britannian kuninkaan Edward VIII:n. Anne Sebba kertoo Wallis Simpsonin tarinan vasta ilmestyneessä elämäkerrassa That Woman; The Life of Wallis Simpson, Duchess of Windsor.
Kun Edward VIII luopui kruunusta ja lähti maanpakoon Ranskaan, hänellä oli kainalossaan cairnterrieri ja mukanaan sotilasavustajana mies, jonka minäkin tapasin vuosia myöhemmin Englannissa Cruftsin näyttelyssä, Dudley Forwood, sittemmin Sir Dudley. Dudley oli niitä harvoja vieraita, jotka olivat todistamassa Ranskassa Windsorin herttuan ja herttuattaren häitä. Hän oli myös mukana, kun natsisympatioistaan tunnettu herttua kävi tapaamassa sodan aattona natsi-Saksan johtajaa Adolf Hitleriä.
Ranskassa Windsorin herttuaparilla oli mopseja (joiden sisäsiisteydessä kuuluu olleen toivomisen varaa), ja kävivät he myös ojentamassa palkintoja mopsien erikoisnäyttelyssä. Sir Dudley ja vaimonsa Mary harrastivat puolestaan cavalierkingcharlesinspanieleita. Sir Dudley kohosi Englannin kennelklubissa Cruftsin näyttelytoimikunnan puheenjohtajaksi, ja hänen pöytädaamikseen Cruftsin lounaalla päädyin tuttava-cavalierharrastajan kautta. Kuninkaallisistakin puhuttiin, mutta ei sentään Windsorin herttuaparista, vaan prinssi Michaelista, joka sinäkin vuonna teki visiitin näyttelyyn.
 ***
Rumer Goddenin elämäkertaa koskeva merkintä poiki monia yhteydenottoja. Parikin ehdotti, mistä löytyisi Goddenin omaelämäkerran loppuunmyyty toinen osa. Ansa Heikkinen tarttui toimeen ja tilasi kirjan minulle eBay’sta (huomattavasti halvemmalla kuin Amazonista), joten sitä olen nyt lukenut parina iltana. Kiitos siitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti