Koiravahti kotona

Tällä palstalla on tullut naristua vähän väliä palveluiden laadusta, asiakaspalvelussa ja suomalaisessa palvelualttiudessa kun ei yleensä ole kehumista. Samoin tapanani on hermostua, jos sähkö- tai etanapostissa tulee pyytämättä mainospostia.
Joskus kuitenkin tarjotaan palveluja, joista voi olla hyötyä – kuten nyt puhelinlaskun mukana tullut tarjous palvelusta, josta pitäisi olla työssäkäyville koiranomistajille iloa. Kysymyksessä on kotivahti, joka näyttää, mitä kodissa tapahtuu sillä välin, kun koiran omistaja on poissa, eli se välittää reaaliaikaista kuvaa kotoa älypuhelimeen ja tablettiin haluttaessa 24 tuntia vuorokaudessa.
Palveluun sisältyy langaton pöydälle tai seinälle asennettava kamera. Lisävarusteina tarvitaan WLAN-internetyhteys kotoa ja mobiililaajakaista älypuhelimeen. Eikä hintakaan ollut paha, alle 10 euroa kuukaudessa.
Kotivahtia mainostava televisiojulkkis kertoi mainoksessa saaneensa selville, mitä hänen rhodesiankoiransa puuhasi hänen poissa ollessaan. Koira odotti aamulla, että alaovi sulkeutui, minkä jälkeen se siirtyi sujuvasti nukkumaan kielletylle sohvalle. Siinä selitys sohvalle kertyneille koiran karvoille. Päivällä se availi ovia ja kävi tutkimassa roskapussit. Ja illansuussa se laittautui eteisen lattialle noin 15 minuuttia ennen omistajan laskettua kotiinpaluuaikaa, eli ajastin oli kunnossa.
Nuo eteisessä kotiinpaluuta odottavat koirat ovat varmaan tuttu monelle, joten ei kannata ihmetellä, jos tulee kotiin etuajassa ja koirat heräilevät pöllämystyneinä ihmetellen kotiintuloaikaa.
Kamerakuva huushollista on erinomainen uudistus. Ennen joutui turvautumaan nyt jo antiikkivempeleisiin kuuluvaan telefaxiin. Minulla oli telefaxissa huoneäänen kuuntelumahdollisuus, joten opettaessani kiljuvaa basset houndia pitämään suutaan kiinni tapanani oli avata töissä yksi puhelinlinja kotiin ja kuunnella aika ajoin, kuuluiko sieltä klassista musiikkia vai koiran kiljuntaa. Kyllä bassetti ihmetteli, kun kuuli minun huutavan, että suu kiinni!
Silloin ei ollut ongelmaa puhelinlaskustakaan, sillä silloinen Helsingin Puhelin laskutti pääkaupunkiseudun puheluista vain kertamaksun, eli ei ollut väliä, puhuiko minuutin vai 20 tuntia. Ovat ajat siitä muuttuneet…