torstai 28. lokakuuta 2010

Tuomarikoulutusta ja turvallisuuspolitiikkaa

Tälle viikolle näyttää kertyneen iltamenoja lähes joka illalle. Tiistai-iltana olimme Tuula Plathanin kanssa Pasilassa testaamassa tuomarikokelaiden tietoja ja taitoja japanese chineissä. Kokelaat suoriutuivat hyvin ja ilta meni mukavasti, joten olin kotona jo ennen yhdeksää. Silti tuomarikoulutuskiintiö alkaa olla täynnä, sillä niitä on ollut kerran viikossa joka viikko nyt lokakuun aikana.
Keskiviikon alkuillan vietin eduskuntatalossa kuulemassa asiantuntijoiden arvioita turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Sotatieteen tohtori Jarno Limnell alusti aiheesta ”Kamppailua uhkakuvista: Suomalainen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa”, josta hän on tehnyt väitöskirjan.
Hän esitteli lyhyesti niin USA:n, NATO:n kuin EU:nkin ns. laajaan turvallisuuteen liittyviä uhkakuvia (terrorismi, joukkotuhoaseet, alueelliset konfliktit, ns. roistovaltiot, joihin EU on lisännyt vielä järjestäytyneen rikollisuuden).
Hänen mukaansa Suomikin on omaksunut laajan turvallisuuden käsitteen, jolla on eroa kuin yöllä ja päivällä vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten olleeseen suurimpaan turvallisuusuhkaan. Tuolloin se oli Venäjä, joskaan siitä ei kovin kovaäänisesti puhuttu. Suomen osalta Venäjä on edelleenkin mukana uhkia määritellessä sen tulevaa kehitystä ympäröivän epävarmuuden vuoksi.
Toisen, hyvin mielenkiintoisen alustuksen piti nyt vielä puolustusvoimien operaatiopäällikkönä pääesikunnassa toimiva kenraaliluutnantti Arto Räty, joka siirtyy vuoden vaihteessa puolustusministeriön kansliapäälliköksi. Hänet muistan tavanneeni jo toistakymmentä vuotta sitten Brysselissä, jossa hän oli Suomen NATO-yhteysupseerina.
Hänen aiheenaan olivat puolustusvoimien tulevaisuuden näkymät, ja niissähän on pohtimista, kun halutaan säilyttää uskottava puolustus suhteellisen vaatimattomilla taloudellisilla resursseilla. Räty esitteli myös pitkän aikajanan, jolla uusitaan ensin vanhentunutta maavoimien ja merivoimien kalustoa, jotta rahaa riittää siinä vaiheessa, kun ilmavoimien nykyiset Hornetit (oikealta nimeltään F/A-18-torjuntahävittäjät, joskaan tätä nimitystä ei Suomessa ole käytetty) tulevat elinkaarensa päähän.
Yleisvaikutelma hänen esityksestään oli, että meillä on säästetty ja säästetään niin toimintojen järkiperäistämisellä kuin kansainvälisellä yhteistyölläkin, jotta puolustuskyky on saatu säilytettyä hyvänä. Silti tulevaisuudessa tarvitaan rakennemuutoksia.
Kyselin meidän puolustusmenojemme osuutta bruttokansantuotteesta verrattuna naapurimaihin, ja sain vahvistuksen, että tällä mittarilla me olemme Euroopan häntäpäässä.

***
Venäjän aikeista tuli mieleeni, miten se on käyttänyt viime vuosina asevoimien sijasta muitakin aseita kuten taloudellista painostusta valta-asemansa vahvistamiseen. Energiatuloja on käytetty runsain mitoin asevoimien kalustoon, joskaan tavallisten varusmiesten olot eivät vieläkään taida olla kovin kummoiset.
Samoin tuli mieleeni jokin aika sitten näkemäni uutisraportti uusista venäläisistä aseista, joilla huijataan muita: kokoonmeneviä, puhallettavia tankkeja ja ohjusten laukaisualustoja, jotka voidaan kuljettaa kassissa paikasta toiseen ja pystyttää sinne, mistä halutaan antaa vastapuolelle kuva, että siellä on paljon rautaa! Ilmeisesti telttakankaan tapainen muovi on käsitelty kemiallisilla aineilla niin, että tiedustelukuvissa näyttää kuin olisivat aivan oikeita aseita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti