perjantai 8. lokakuuta 2010

Väärässä olin – jälleen!

Koko torstaipäivä kului Kennelliiton hallituksen kokouksessa Espoossa. Pitempääkin olisi voinut mennä, sillä papereita ja asioita oli sen verran, että esityslistassa oli pituutta 86 sivua (pienellä präntillä) ja liitteitä useamman kilon verran. Kotona olin kuitenkin jo ennen puolta kahdeksaa, eli kymmenkunta tuntia siellä meni.
Nyt monella hallituksen jäsenellä oli Kennelliiton kannettava tietokone, mutta en ole varma, miten paljon se asioiden nopeuttamista edistää, kun yksi ja toinen ei saanut tarpeellisia liitteitä auki eikä pystynyt tekemään huomautuksiaan ja korjauksiaan esityslistan asioihin.
Itse olen toistaiseksi pidättäytynyt kannettavan ottamisesta kontolleni, kun on käynyt ilmi, miten rajoittava ohjelmistoiltaan ja käyttövalmiuksiltaan tämä kannettava on. Ja kuka jaksaa lukea satoja sivuja tekstejä tietokoneen pieneltä ruudulta?
Tänään joudun jälleen toteamaan tulleeni johdon taholta ojennetuksi virheellisen tiedon jakamisesta tässä blogissa, joka tuntuu olevan varsinainen kivi monen kengässä. Tästä nöyrä anteeksipyyntöni valtaapitäville.
En ole esimerkiksi tiennyt, että Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan alaisen rotumääritelmätyöryhmän tehtäviin ja päätösvaltaan kuuluu suomenkielisten nimien keksiminen ja rotujärjestön esittäminen uusille Suomeen tuoduille roduille – vaikka olen käynyt yhdessä silloisen rotumääritelmätoimikunnan kokouksessa. Taisi muuten olla kymmenen vuotta sitten, kun minut oli valittu toimikuntaan, mutta poistuin sieltä kiireesti todettuani, ettei se todellakaan ollut minua varten!
Siksi en olisi saanut rotujärjestön puolesta valittaa, kun työryhmä nimesi pražský krysarík- rodun hienostellen prahankääpiökoiraksi. Sitä ylimmät johtajat eivät huomanneet, että kun rotua esitettiin SKKY:n alaiseksi roduksi, rotunimenä oli pražský krysarík, ja sellaisena sen hyväksyimme. Tuo ”prahankääpiökoira” on keksitty myöhemmin.
Samoin sain pyyhkeitä, koska minun oli katsottu arvostelleen johtoa protokollan puutteesta, kun kukaan johdosta ei ollut paikalla toivottamassa Baltian maiden edustajia tervetulleiksi Helsinkiin.
Minulle kerrottiin, että puheenjohtajalla oli flunssa, mistä syystä hän ei päässyt paikalle sen enempää PKU:n illallisille kuin Baltia-kokoukseenkaan, mutta Sloveniassa seuraavalla viikolla kaikki olivat ymmärtäneet syyn. Näinhän kaikki on hyvin, kun suhteet on hoidettu, vaikka julkisuudessa ei kokouksista mitään raportoitukaan. Flunssat ymmärrän hyvin, kun olin itse rähjäkunnossa Kaivarissa – ja diplomatiastahan flunssat ovat hyvin tuttuja.
Hallituksen kokouksessa minua opastettiin edelleen, että en voi kertoa julkisuudessa valtuustoon menevästä rekisteröintimaksuesityksestä ennen kuin se on lähetetty valtuuston esityslistan mukana valtuuston jäsenille, joten pidättäydyn asian kommentoimisesta siihen saakka. Eriävän mielipiteen päätökseen kuitenkin esitin, ja aikanaan aion kommentoida asiaa riippumatta siitä, miellyttääkö se vai ei.
Samoin esitin eriävän mielipiteen joka vuosi esille tulevaan asiaan, eli henkilökunnan joulurahaan. Kennelliitossahan on ollut tapana ammoisista ajoista maksaa henkilökunnalle ns. jouluraha. Olen joka vuosi esittänyt kohtaan eriävän mielipiteeni, koska mielestäni joulurahat ovat menneen ajan jäänne niiltä ajoilta, kun patruunat hyvittelivät palveluskunnan ja työväen mieltä joululahjoilla ja –rahoilla.
Oma käsitykseni on, että tämäntapaisen ylimääräisen palkitsemisen tulee olla luonteeltaan ja myöntämisperusteiltaan työsuorituksen arviointiin perustuva, huolellisesti kohdistettu kannustin. Olen myös edellyttänyt, että toimiston johdossa ryhdytään toimenpiteisiin ajanmukaisen kannustavan, työsuorituksen tavoitteet määrittelevän ja mittaavan järjestelmän luomiseksi. Vaikka johtajat ovat vaihtuneet, mitään asian eteen ei ole tehty.
Kokouksessa kuultiin myös Kennelliiton omistamien yhtiöiden talouskatsaukset ja toisen yhtiön talousarvio vuodelle 2011. Toivon, että tulosennusteet ja talousarviot toimitetaan ihan paperilla myös Kennelliiton valtuuston jäsenille, sillä omistajaohjaus kuuluu myös heille.
Asialistalla oli myös pitkä liuta kurinpitoasioita ja niihin liittyviä oikeuden päätöksiä eläinsuojelurikkomuksista. Joissakin asianomaiset ovat saaneet eläintenpitokiellon. Asiat etenevät kurinpitolautakuntaan, mutta oma toivomukseni on, että menettelyä voidaan nopeuttaa ja virtaviivaistaa niin, että tapaukset eivät vie kuukausikaupalla Kennelliiton omassa byrokratiassa.
Asioiden käsittelyä värittää myös vaalikuume. Muuan puheenjohtajaehdokas halusi kokouksen ulkopuolella kuulla, ketä muita on ehdokkaina vapautuviin hallituspaikkoihin ja kuka halajaa puheenjohtajaksi. Tiesi myös kertoa, että ”lehdistö” aikoo haastatella puheenjohtajaehdokkaita etukäteen. Tämähän on hienoa, mutta ongelmana on, että puheenjohtajaehdokkaita ei edes tiedetä ennen kuin Kennelliiton valtuusto kokoontuu marraskuussa Espoossa.
Kotiin tultua luin Kauppalehdestä parin asiantuntijan arvion siitä, miten yrityksen toimitila vaikuttaa yrityksen imagoon. Kennelliitto ei ole yritys, mutta se on suuri valtakunnallinen yhdistys, joten tätäkin asiaa kannattaa miettiä, kun harkitaan erilaisia halleja ja ”kansainvälisiä” toimintakeskuksia.
Ja kotiin tultua harmittelin myös, että taas jäi väliin Helsingissä käyty NHL-lätkämatsi, joka olisi varmasti ollut mielenkiintoisempi kuin tuo hallituksen kokous. Mutta näin joskus käy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti